Kuinka suurta seikkailua ei toteuteta

Viime viikolla PCTA (Pacific Crest Trail Organisation) ilmoitti yllättäen, että tälle vuodelle myönnetäänkin läpivaelluslupia normaaliin tapaan. Hakupäivä on 19. tammikuuta. Normaalivuoden tapaan loka-marraskuussa lupia ei ollut mahdollista hakea. PCTA ei silti suosittele läpivaeltamista, ja muistuttaa että luvat voidaan jäädyttää, jos tilanne muuttuu Cov-19:n takia.

Järjestimme kriisitapaamisen niiden kanssa, jotka olivat aikoneet lähteä PCT:lle viime vuonna tai tänä vuonna. Itse olen hyvin skeptinen siihen että vaeltaminen edes olisi teknisesti mahdollista, koska Euroopasta ei voi matkustaa Yhdysvaltoihin juuri nyt ja koronatilanne vaikuttaa hyvin vakavalta edelleen. Olen myös tuhlannut PCT-budjettini, kun kyllästyin asumaan kalliilla vuokralla kaukana kaikesta ja ostin asunnon, sillä se on ainoa tapa päästä vaihtamaan asuntoa Tukholmassa. Niinpä joudun aloittamaan säästämisen melkeinpä alusta.

Olin iloinen kuullessani, että muutkin wannabe-PCT:ilijät ovat skeptisiä. Vain yksi heistä aikoi edes yrittää saada vaelluslupaa tänä vuonna, ja hänkin tietysti SoBo:na eli pohjoisesta eteläänpäin vaeltavana, jolloin vaellus alkaa vähän myöhemmin heinäkuun paikkeilla. 2022 saattaa olla vuosi, jolloin todella moni haluaa vaeltamaan PCT:lle. Jos tämä koronahelvetti edes raukeaa siihen mennessä.

Monella on varasuunnitelma tälle vuodelle. Joku aikoo lähteä talvivaeltamaan Vita bandet -reittiä puolen Ruotsin läpi, joku aikoi vaeltaa Coast to Coast -vaelluksen Ruotsissa. Eräs oli vuokrannut asunnon Åresta ja aikoi tehdä töitä etänä ja vaeltaa ja kiipeillä vapaa-ajallaan. Ei hullumpi ajatus, näinä aikoina on kai sama missä asuu kun eristyksissä pitää olla kuitenkin.

Itse haluan lähteä niin pitkälle vaellukselle kuin lomat sallivat, eli noin 5-6 viikon reitille. Mielessä kävi ensin Via Alpinan erilaiset reitit, mutta nähtyäni muutaman klipin Pyrenean Haute Routesta olin myyty, ja lähden ehdottomasti vaeltamaan tätä 800 kilometrin reittiä Espanjan ja Ranskan rajalle, jos se on tänä kesänä mahdollista. Myös Lyykian reitistä on 190 kilometria suorittamatta, joten se on myös korkealla to do -listalla.

Näinä tylsinä aikoina vaelluskuume ei ainakaan laannu. Loukkasin vieläpä sormeni joululomalla niin etten pysty kiipeilemään moneen viikkoon enkä vaeltamaankaan, sillä en pysty tekemään oikealla kädellä juuri mitään. 2020 aiheuttanee vielä pitkään haamusärkyjä, symbolisesti ja kirjaimellisesti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s